Case 2 – pohdintaa

1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

&

2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

 

Verkossa roolit ja sosiaaliset suhteet ovat hyvin enemmän vapaita, vähemmän rajoitettuja kuin elävässä elämässä. Verkossa iällä, sukupuolella, siviilisäädyllä, uskonnolla, maailmankatsomuksella tai sitten paikkakunnalla on vähemmän väliä kuin oikeassa elämässä. Tämä johtuu tietynlaisesta anonymiteetistä minkä internet tarjoaa. Voit paljastaa juuri sen verran itsestäsi kuin olet valmis ja jopa tahallaan salailla asioita. Miksi? – se on oma asiasi. Roolin minkä omit itsellesi tietyssä yhteisössä, voi toisessa yhteisössä olla hyvinkin erilainen. Jos olet foorumeiden käyttäjä, joissain tapauksissa haluat varmaan antaa itsestäsi hyvän kuvan ja käyttäytyä korrektisti jotta saisit sanomasi parhaiten muille esille. Jos olet halunnut purkaa päivän pahaa oloa, olet mahdollisesti haukkunut toisia tavalla jota et kuuna päivänä oikeassa maailmassa tekisi. Olet myös ehkä saattanut saada itsekin mahdollisesti kritiikkiä tai sitten kehuja eri yhteisöissä. Miten otat sen vastaan? Laimeasti? Ei sitä ihminen jää miettimään mitä joku tuntematon sinulle netissä sanoi — jollei (!), kyseinen yhteisö tai asia ole sinulle erityisen tärkeä. Osa ihmisistä pistää verkostonsa netissä jopa tärkeämmäksi kuin sitten elävässä elämässä, otaksuttavasti silti hyvin monet eivät. Foorumeilla ja muissakin näennäisesti hallittavissa yhteisöissä roolit tulevat esiin. Elävässä elämässä moniin yhteisöihin, tai tuttavapiireihin muodostuu usein johtava hahmo. Niin myös verkossa. Yhteisöä voi johtaa/moderoida/ohjata yksi tai useampia henkilöitä. Yleensä henkilöt ovat perustajajäseniä jotka eivät missään vaiheessa luovu oikeuksistaa, mutta voivat edelleenjakaa niitä uusille, itsensä vakuuttaneille jäsenille. Vastuu tuo valtaa ja sen väärinkäyttäminen oman asian puolesta katsotaan usein vääryydeksi. Kuten myös oikeassa elämässä. Verkkokulttuuri ja sen tuomat sosiaaliset verkot ovat muodostuneet joillekin jopa yhtä tärkeiksi kuin sitten elävän elämän tuttavat – osiltaan ne voivat olla samoja tuttavuuksia.

 

3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään”?

 

Verkkoyhteisöt ovat tuoneet samankaltaisia ihmisiä lähelle, nopeuttaneet tiedonkulkua merkittävästi, saaneet aikaan paljon muutoksia yhteiskunnassa – vähintäänkin herättäneet keskustelua. Internet ja sen yhteisöt ja niiden ihmiset, ovat yksi suuri media. Internetissä jokainen voi julkaista haluamansa informaation ja valita paikan sille välittääkseen informaatiota sitä kaipaaville ihmisille. Esimerkkinä Wikipedia.org on saanut erittäin laajan ja uskollisen joukon tiedonhakuisia ja tietoa tarjoavia ihmisiä. Se perustuu käyttäjien itsekirjoittamiin artikkeleihin jotka ovat luettavissa ja muokattavissa kaikille käyttäjille. ”Julkista hyvää” terminä on toisinaan vaarallista käyttää. On asioita joita on vaikea mieltää yhtään haitalliseksi, kuten juuri vaikkapa tiedon lisääminen. Mutta on asioita joilla on myös kolikon kääntöpuoli; oli ihminen joka tiedotti netin välityksellä aikomistaan koulusurmistaan, ja yllytti näin myös muita. Onnistuneesti. Oli kauppakeskus jossa räjähti kuolettava pommi, jonka resepti oli löydetty internetistä. En millään haavaa halua sanoa että seuraava asia mikä pitäisi terroristipesäke Yhdysvaltojen vallattavaksi olisi internet, nämä ovat yksittäisiä tapauksia jotka saavat kapeakatseiset ihmiset osittain ajattelemaan netin sensuroimista – mikä mielestäni olisi lapsellista ja toisi mieleen pimeiden keskiaikoijen kirkon harjoittamat kirjaroviot.

 

…[goods] which all enjoy in common in the sense that each individual’s consumption of such a good leads to no subtractions from any other individual’s consumption of that good…

-Paul A. Samuelson

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Public_good

 

- Jyrki Riestola

Case 2 – pohdintaa

No tässä on kyllä tullut jo niin paljon samoja mietteitä kerrottua että paha alkaa itsellä enää lisäämään oikeen mitään tai menee ihan toistoksi mutta koetetaan nyt jotain rustata.

1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?
Internet on siitä hieno keksintö että siellä voi kuka vaan olla mitä vaan. Netissä voi koettaa luoda uusia suhteita rohkeammin, koska netissä on helpompi lähestyä muita ihmisiä anonyymiyden turvin. Kukaan ei tiedä kuka oikeasti olet etkä itse tiedä ketä muut ovat. Esim irkissä ja muissa chateissä voi esiintyä hyvinkin töykeänä ja loukkaavana vaikka todellisuudessa ei olisikaan “kiusaaja” vaan ihan tavallinen ja ehkäpä jopa kiltti ihminen.

Nykyään online-pelien myötä ihmisten on entistä helpompi syöksyä kuvitteelliseen maailmaan elämään erilaista virtuaalielämää. En tahdo sanoa että ihmisiet “pakenisivat todellisuutta” mutta en nyt keksi muutakaan joka hyvin kuvaisi ihmisten halua ja tarvetta esiintyä jonain muuna kuin todellisuudessa ovat.

2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

Sopa, Ruusu ja Giigan ovat kyllä käsitteleet tämän kohdan jo niin kattavasti että paha lisäillä enää ihan mitään. Vissiin jo tullu selväksi että netissä on moraalin ja eettisyyden tasot alempana kuin todellisuudessa. Aikaisemmin mainutun anonyymiyden turvin netissä voi suorittaa rikoksia helposti ja rikollisen kiinni saaminen on hankalahkoa. Useimmiten netissä suorettavat rikokset ovat varmaankin petoksia tai lieviä petoksia eli myydään tuotteita joita ei sitten ikinä toimitetakkaan perille ostajalle yms. vastaavia.

3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään”?

Uutiset ja tieto leviää nopeammin. Ihmiset voivat kommunikoida toistensa kanssa pitkienkin matkojen päästä. Netissä on nykyään paljon palveluita tarjolla ja lisää tulee kaiken aikaa.

-Skywise-

Case 2 – Lisää esimerkkejä ja pohdintaa

Pahoittelen kovasti juttujeni myöhästymistä. Tunnarit eivät ole toimineet moneen viikkoon jostain syystä, ja sain ne melko vasta uusittua. Lisäsin myös muutaman kommentin aiempiin aiheisiin. Pyrin tekemään oman juttuni käsitellen eri asioita sieltä täältä, sillä kysymyksiin kattavasti vastaten olisin saanut kirjoittaa romaani-trilogian. Aivoriihessä käydyt keskustelut sekä Jennin ja Saku-Matin vastaukset ovat todella monipuolisia, enkä viitsi enää toistaa ihan kaikkia asioita. Siksipä karsinkin suurimman osan tekstistäni pois, ja jätin omasta mielestäni oleellisimmat esimerkit.

1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

Roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa monella tavalla. Rooleihin voi vaikuttaa itse, mutta tietyssä ympäristössä roolit on ennaltamääritelty.

Roolin käsitettä käytetään monissa eri yhteyksissä. Ryhmätilanteessa rooli tarkoittaa sellaista ryhmän jäsenen käyttäytymistä tai osallistumistapaa, jota muut häneltä odottavat. Jokaiselle ryhmän jäsenelle kehittyy ryhmän vuorovaikutuksessa rooli tai rooleja. Roolit voivat olla vakiintuneita kaavoja yksilön käyttäytymisessä, mutta usein ne kuitenkin vaihtelevat tilanteesta toiseen. Roolit ovat välttämättömiä, jotta ryhmä voisi toimia hyvin. Jos yksi jäsen lähtee ryhmästä pois, ryhmän roolirakenne voi muuttua ja tehtävät jakaantua uudelleen.

Ryhmässä voi olla virallisia ja epävirallisia rooleja. Viralliset roolit ovat ennalta määrättyjä tai niistä voidaan sopia yhdessä, esimerkiksi kokoukselle voidaan valita puheenjohtaja. Epäviralliset roolit ilmenevät ryhmän jäsenen toistuvana käyttäytymisenä. Ne muodostuvat ja kehittyvät ryhmän vuorovaikutuksessa. Ryhmän perustehtävä ja jäsenten väliset suhteet vaikuttavat siihen, millaisia rooleja ryhmässä syntyy.

(http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti/prosessi/roolit.html)

Esimerkkinä verkossa olevista rooleista ovat forumit. Joillakin keskusteluforumeilla on jaettu jokaiselle oma roolinsa. Rooleja voidaan jakaa esimerkiksi sen mukaan, kuinka paljon forumilla on “äänessä”. Eräällä BS Forumilla roolit jaettiin juuri tämän periaatteen mukaisesti, mutta roolit olivat lähinnä hauskuutukseksi ja roolien nimiä olivat mm. “jauhaja” ja “kiusan henki”. Yleisesti ottaen tärkein rooli forumeilla on admineilla, jotka voivat päättää forumin tärkeimmistä jutuista, ja mm. siitä, ketkä suljetuille forumeille pääsevät. Toki “normaaleilla” käyttäjilläkin on suuri rooli, mutta heille rooleja ei ole aina erikseen määritelty ennakkoon.

2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

Moraali ja eettisyys voivat näkyä verkkoyhteisöjen toiminnassa mm. siten, että voi olla olemassa tiettyjä sääntöjä, joita tietyn yhteisön jäsenten täytyy noudattaa. Esimerkkinä Match.com -sivuston ohjeistus käyttäjille.

Match.com on hauska ja turvallinen ympäristö, jossa voit tavata muita tasokkaita sinkkuja. Se on myös hyvä paikka solmia välittäviä ja luottamuksellisia ystävyyssuhteita, joista voi kehittyä pitkä suhde verkon ulkopuolella. Voit harrastaa mielipiteiden vaihtoa verkossa tai tavata ihmisiä tosielämässä, mutta käytä aina tervettä arvostelukykyä ja käyttäydy vastuuntuntoisesti. Terve maalaisjärki on paras suoja sekä virtuaalimaailmassa että tosielämässä.

(http://match.fi.msn.com/Help/Safety.aspx)

On olemassa paljon sivustoja ja yhteisöjä, joilla moraalia ei vaikuta joittenkin mielestä olevan. Youtuben videoista osa on jo melko sairasta kamaa, vaikka niitä varmasti moni katsookin. Voisikin miettiä, onko näitten videoitten esittäminen moraalitonta, vai olisiko niiden esittämättä jättäminen jotenkin ristiriidassa sananvapauden kanssa. Hyvä esimerkki videoiden laittamisesta nettiin ja sen laillisuudesta on tapaus, jossa koulupoikaa syytettiin kunnianloukkauksesta.

YouTube-sivustolle opettajansa karaokevideon laittanut koulupoika on tuomittu 90 euron sakkoihin kunnianloukkauksesta. Opettaja saa korvauksia 800 euroa. Nurmeksen käräjäoikeus määräsi koulupojan maksamaan lisäksi opettajan oikeudenkäyntikuluja 2200 euroa. 15-vuotias koulupoika laittoi luvatta internetin YouTube-sivustolle videoleikkeen opettajastaan, joka lauloi koulun vappujuhlissa.Videon otsikko oli Karaoke of the mental hospital. Myös opettajan nimi oli mainittu videon yhteydessä.

Lieksassa käyty oikeudenkäynti on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se on saanut osakseen paljon julkisuutta ja sen odotetaan linjaavan tulevia tapauksia.

Opettaja teki toukokuussa poliisille rikosilmoituksen nettiin laitetusta videosta. Syyte kunnianloukkausesta nostettiin heinäkuussa, ensimmäistä kertaa Suomessa nuorelle ihmiselle.

- Rajanveto sen suhteen, miten sananvapautta saadaan käyttää ja minkälainen vastuu siihen liittyy on merkittävä näkökohta, syyttäjä Osmo Manninen kertoi MTV:n uutisille heinäkuussa. Toisen kunnianloukkauksesta internetissä on luettu muutama tuomio 2000-luvulla, mutta nettivideoista tai muusta herjaavasta materiaalista tehtyjen kunnianloukkauskanteiden määrä on kasvussa.

(http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/arkistot/rikos/2007/08/554806)

3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?

Verkkoyhteisöt voivat vaikuttaa julkiseen hyvään. Julkinen hyvä voidaan käsittää monella eri tavalla. Se voi olla jotain yleistä hyvää, hyviä tekoja, ilmaisia palveluita/tuotteita tai esimerkiksi hyväntekeväisyyttä. Julkista hyvää on hiukan hankala määritellä tarkasti, ja osa julkisesta hyvästä voi synnyttää negatiivisia asioita. Joittenkin yhteiskunnan ongelmien nostaminen esille jatkuvasti voi aiheuttaa esimerkiksi stereotypioiden syntyä. Mietitäänpä vaikka Oulun keskustassa tehtyjä joukkoraiskauksia, joissa tekijöinä ovat olleet ulkomaalaissyntyiset miehet. Tapausten saama julkisuus on toisaalta voinut pelastaa uusilta raiskauksilta naisia, jotka eivät enää uskalla kulkea yksin öisillä kaduilla. Toisaalta ennakkoluulot ulkomaalaissyntyisiä miehiä kohtaan ovat varmasti kasvaneet.

Internetissä olevat adressit voi mieltää julkiseksi hyväksi. Tämä on yksi keino, jolla verkkoyhteisöt voivat vaikuttaa osaltaan julkiseen hyvään. Toisaalta niiden vaikutuksista käsiteltäviin ongelmiin voidaan olla montaa mieltä. Julkisuuden hahmot voivat vaikuttaa paljon omalta osaltaan julkiseen hyvään, sillä he usein nauttivat ihmisten kunnioituksesta ja ovat esikuvia muille. Esimerkiksi Ilta-Sanomien adressi hyväksikäytöstä sai suurta huomiota, ja allekirjoitusten kerääntymisestä kirjoitettiin useita artikkeleja. Varsinkin julkisuuden henkilöiden osallistuminen adressiin oli esillä.

Kansanedustaja Marja Tiura (kok) kannattaa vetoomusta täysillä.
- Erittäin hyvää kansalaistoimintaa ja keskustelun herättämistä tärkeästä asiasta. Meidän pitää olla heikoimman eli lapsen puolella, Tiura sanoo. Hallituspuolueen edustajan mielestä lainsäädännössä on parantamisen varaa.
- Myös rangaistusasteikon yläpään pitäisi olla käytössä, kun oikeusistuimet antavat tuomioita lasten hyväksikäytöstä. Toivon, että oikeusministeriö tarkastaa tilanteen. Tiura kertoo, että jo viime eduskunnan lakiasiainvaliokunnassa keskusteltiin mahdollisuudesta kiristää lasten hyväksikäytön rangaistusasteikkoa nykyisestä.
- Ongelma on myös se, että viranomaiset eivät ole pystyneet puuttumaan tilanteisiin riittävän aikaisin vaitiolovelvollisuudenkaan vuoksi, Tiura kertoo. Kansanedustaja Marja Tiura allekirjoitti vetoomuksen netissä keskiviikkona.

(http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1476893)

- Cokis

Case 2 – pohdintaa

Sopan ja Ruusun postaamissa artikkeleissa on jo joitain juttuja joita en toiston vuoksi enää käsittele

1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

Rooliin pystyy ihminen vaikuttamaan omalla käyttäytymisellään ja viestimisellään. Jokaisen henkilökohtainen rooli kehittyy pikkuhiljaa ja hänen odotetaan käyttäytyvän sen mukaan. Verkossa roolien karrikointi voi olla paljon helpompaa kuin kasvotusten tapahtuvassa viestinnässä.

Jokaisen rooliin vaikuttaa hänen suhteensa muihin, ja muihin vaikuttaa myös hänen suhteensa heihin.
” Roolit voivat olla vakiintuneita kaavoja yksilön käyttäytymisessä, mutta usein ne kuitenkin vaihtelevat tilanteesta toiseen. Roolit ovat välttämättömiä, jotta ryhmä voisi toimia hyvin. Jos yksi jäsen lähtee ryhmästä pois, ryhmän roolirakenne voi muuttua ja tehtävät jakaantua uudelleen.”

http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti/prosessi/roolit.html

Sosiaalisia suhteita pitää hoitaa verkossa samalla lailla kuin normaalissa elämässäkin. Mielestäni verkossa pitää olla hieman varovaisempi sillä non-verbaaliset viestit eivät välity kuten kasvokkain tapahtuvassa viestinnässä.

” Teknologisten viestintävälineiden puutteena on toistaiseksi niiden yksipuolisuus verrattuna esimerkiksi kasvokkaiseen viestintään (Kallio 1999, 154). Sähköpostissa eivät välity ne eleet ja tunteet, mitä jokapäiväisessä ihmisten välisessä kasvokkaisessa keskustelussa. Koska sähköinen viestintä on näin ollen puutteellista, voi sen käyttö johtaa useammin vääriin tulkintoihin ja edelleen ristiriitoihin kuin kasvokkainen viestintä. Tunteiden huono välittyminen sähköisesti tekee minun mielestäni sähköisistä viestimistä myös hieman kylmiä, mikä erityisesti virtuaalisissa oppimisympäristöissä tuntuu “me” -hengen laimeudessa ja toimintaan normaalia heikommassa sitoutumisessa.” http://cs.joensuu.fi/pages/marjomaa/oppiva/parhaat/CKT171C.htm

2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

Tähän vaikuttaa varmasti verkkoyhteisön käyttäjien tyypillinen ikä, koulutus, jne, sekä yhteisön intressit. Todennäköisemmin perverssiin aikuisviihteeseen orientoitunut yhteisö on moraaliltaan ja eettisyydeltään ”vajaampaa” kuin historiallisia tapahtumia tutkaileva verkkoyhteisö.

Pauli Aalto-Setälä pohtii mielestäni hyvin verkkoyhteisöjen moraalia:
Oikean ja väärän suhde syntyy minun toimistani muihin nähden. Jos ei ole minua eikä muita, onko vääryyttä? Verkkoyhteisön moraali
on moderaattorien ulottumattomissa, koska mielikuvitushahmon ei tarvitse noudattaa luojansa arvoja. Siksi uhoa tai roolia ei oteta
vakavasti. Sen annetaan olla.Sosiaalisen median valvonta jää käyttäjiensä käsiin. Mikään virtuaaliagentti tai valvoja ei löydä murhaajaa, pedofiilia tai
pommin rakentajaa, jos eivät muut käyttäjät sitä kavalla. Ja juuri niin meidän täytyy nyt tehdä. Kavaltaa rikosta suunnittelevat
ja kaataa häiriintyneet sivustot.Sananvapauden miekka ei kuulu rikolliselle. Ei lapsiemme tappajille eikä tappajia ihaileville.

http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=3533&Itemid=173

3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?

Julkinen hyvä on usein suhteellinen käsite. Se mikä toiselle on hyvästä, voi olla toiselle erittäin pahasta. Mieleen tulee erilaiset propaganda-kampanjat joilla saadaan oma yhteisö uskomaan heille kuuluvan parempaa tai toisenlaista kuin mitä todellisuus on. Hyvän retoriikan omaava saa helposti narutettua ihmiset uskomaan vääristeltyjä totuuksia. Internet ja erilaiset JULKISET verkkoyhteisöt ovat kuitenkin siinä mielessä hyviä, että niissä on usein skeptistä porukkaa johtuen internetin vaivattomasta ja laajasta tiedon määrästä. Tietoa ja näkökulmia pystyy halutessaan kaivamaan useasta eri lähteestä. Lähdekriittisyys on siis erittäin tärkeää.

Mieleen tulee lisäksi lähiaikoina tapahtunut pääministerimme Matti Vanhasen USA:n vierailu, jossa Microsoftin toimitusjohtaja Bill Gates lupasi suomalaisille opiskelijoille ilmaiseksi erilaisia palveluita, kuin lukujärjestyksiä ja sähköposteja. Vanhanen piti tätä hienona eleenä mutta tietotekniikasta ymmärtävät verkkoyhteisöt ärähtivät ja haistoivat Gatesin taka-ajatukset.

http://www.itviikko.fi/page.php?page_id=46&news_id=20081925

http://www.itviikko.fi/page.php?page_id=46&news_id=20082073

-Giigan-

Ajatuksia Case 2 kysymyksistä

Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

 

Aivoriihessä tuli käytyä läpi aihetta aika hyvin. Internetissä ei tarvitse esiintyä omana itsenään, tai ei ainakaan tarvitse tuoda nimeänsä esille, joka voi helpottaa keskustelua vakavammista tai henkilökohtaisista aiheista. Esimerkkeinä oli sosiaalisesta asemasta mm. facebook – ketä tunnet? Poliitikkoja? Julkimoita? Rooleista kertoi esim. asema keskustelufoorumilla.

 

Löysin mielenkiintoisen julkaisun, joka kertoo rooleista verkkoyhteisöissä. Tutkimuksen johtopäätökset vahvistivat omia käsityksiä aiheesta. 

 

 

”Throughout, we have thought of a role as a set of skills, privileges and responsibilities, constituted through repeated interaction and negotiation among group members.  Communicative competence and common ground are vital skills for communicating effectively.  With those skills, one may earn the privilege of leader status and its associated benefits.  However, a leader also has the responsibility of defending the community against cross-posters, question answerers and other individuals who would disrupt them.  New members, by virtue of their lack of knowledge, have the privilege of asking questions, but also have the responsibility of attempting to help themselves first.  Observing how newsgroup participants push and protect their communities’ boundaries, and how that behavior relates to their roles, we can see the link between each individual’s role, and the structure of the newsgroup community as a whole.” (Golder & Donath, 2004)

 

 

Huomasin myös erään tutkimuksen, jonka mukaan tunti internetissä vaikuttaa muihin asioihin seuraavasti:

 

”According to the study, an hour of time spent using the Internet reduces face-to-face contact with friends, co-workers and family by 23.5 minutes, lowers the amount of time spent watching television by 10 minutes and shortens sleep by 8.5 minutes.” (Markoff, 2004)

 

Tutkimuksen mukaan internet on kaksiteräinen miekka, toisaalta se vie aikaa muista asioista ja heikentää sosiaalisia suhteita, mutta toisaalta internetin kautta voi pitää yllä sosiaalisia suhteita myös tuttuihin joiden kanssa ei muuten olisi niin paljon tekemisissä.

 

Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

 

Olimme aivoriihessä yhtä mieltä siitä, että moraali ja etiikka on internetissä löysempää kuin normaalissa elämässä. Tähän on syynä mm. internetissä esiintymisen mahdollinen anonymiteetti ja tietynlainen etäisyys oikeasta elämästä. Internetissä on kuitenkin olemassa käyttäytymissääntöjä melkein jokaisella suositulla keskustelufoorumilla. Näitä sääntöjä valvovat moderaattorit, jotka pitävät huolen siitä, että keskustelu pysyy asiallisena, eikä foorumilla esitetä kyseenalaiseen kuva- tai video-materiaaliin johtavia linkkejä. Mikäli sääntöjä ei noudata, kyseisen henkilön kirjoittelu foorumille estetään väliaikaisesti tai lopullisesti. Yksi syy tähän on se, että foorumit pyörivät usein jonkun firman tukemana / niiden sivujen yhteydessä.

 

 

 

Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?

 

Internetistä on tullut niin laaja, että oletetaan lähes jokaisella olevan edes jonkinlainen mahdollisuus sen käyttöön esim. kirjastoissa. Kuten aivoriihessä tuli ilmi, ihmisten halu käyttää internettiä, on johtanut siihen että sinne on tuotu paljon jokapäiväistä elämää helpottavia palveluita. Kaikille on tuttua laskujen maksaminen verkossa, uutisien lukeminen, elokuva-arvosteluiden etsiminen.  Erilaiset ilmaiset palvelut, kuten karttapalvelut, verokortin tilaaminen, postin muuttoilmoituksen tekeminen, ovat osaltaan juuri verkkoyhteisön aikaansaannosta. Kuitenkin ehkä suurimmat konkreettiset teot, ovat sivustot, joilla jokainen voi käydä sivistämässä itseään esimerkiksi kokkaamisen saloista tai perehtyä historiaan. Eli johtopäätöksenä, internettiin on tullut miltei rajattomasti tietoa aiheesta kuin aiheesta, se on melkein kuin ilmainen tietosanakirjasarja!

 

Muistan tapauksen missä suomalaisen muropaketti.com -keskustelufoorumin avulla saatiin lapsilta rahaa huijannut rikollinen kiinni.  Keskustelufoorumeilta saa monesti nopeammin tietoa, kuin julkisista tiedotusvälineistä sillä periaatteella, että joku on kuitenkin ollut lähellä tapahtunutta ja tulee raportoimaan sen keskustelualueelle. 

 

Ensimmäiset tiedot verilöylystä ilmaantuivat verkkoon minuuteissa. Tietokoneharrastajien MuroBBS-keskustelupalstalle jätettiin viesti otsikolla ”Jokelan yhteiskoulussa ammuskeltu” kello 11.53, kahta minuuttia ennen kuin poliisit saapuivat koulun pihaan. Hs.fissä ensimmäinen uutinen julkaistiin kello 12.16.” (Saarinen, Helsingin Sanomat, 2007)

 

 

Julkisen hyvän määritelmä:

 

”Public goods are goods or services that can be consumed by several individuals 

simultaneously without diminishing the value of consumption to any one of the 

individuals. ” (Univercity of California, Berkley)

 

 

Lähteet:

 

SOCIAL ROLES IN ELECTRONIC COMMUNITIES, Golder & Donath,

Sociable Media Group, MIT Media Laboratory, 2004

http://web.media.mit.edu/~golder/projects/roles/golder2004.pdf

 

 

 

John Markoff, The New York Times, 2004

http://www.nytimes.com/2004/12/30/technology/30internet.html?_r=1&ex=1105074000&en=103030d3a91513d4&ei=5040&partner=techdirt&oref=slogin

 

 

Helsingin Sanomat

http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Verkkoyhteisö+löysi+surmaajan+jäljet+nopeasti/1135231657352

 

 

 

University of California, Berkley

http://are.berkeley.edu/courses/EEP101/spring05/Chapter07.pdf

 

 

 S.Maki 

Omia pohdintoja Case 2 kysymyksiin.

1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?Verkossa käyttäjät voivat valita oman roolinsa ja esittää sitä. Tällöin katoaa se kuka olet, mitä koulua tai työtä käyt jne. Nimettömyyden avulla voi osallistua erilaisiin keskusteluihin vakaviin tai sitten vähemmän vakaviin. Nimettömyys ei välttämättä tuo luotettavuutta mutta käyttäjällä on vastuu se mihin uskoo. Roolin voi hankkia yhteiskunnasta tai mediasta. Roolia voi esittää pitkäänkin vaikka ei olisi ollenkaan sitä mitä on oikeassa elämässä. Yhteisön luottamuksen voi kuitenkin menettää jos paljastuu vaikka huijariksi.

Sosiaalisia suhteita saadaan oikeassa elämässä mutta myös verkon kautta muodostuu ystävyys- ja parisuhteita. Osa verkossa syntyneistä suhteista ei välttämättä muutu muuksi kuin verkkosuhteeksi elleivät henkilöt tapaa fyysisesti. Roolit ja suhde toiseen ilmenee statuksella eli siitä mikä on käyttäjän tila. Jokainen voi muokata tilaansa haluamalla tavalla. Esimerkiksi sinkku tai varattu, vanha käyttäjä tai uusi käyttäjä. 

2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?Verkossa moraali on pienempi kuin oikeassa elämässä mutta yhteisöissä on kuitenkin tietynlaiset säännöt. Kiroilemisesta tai muusta huonosta käytöksestä rangaistaan poistamalla yhteisöstä muutamaksi päiväksi tai kokonaan. Rangaistukset soveltuvat enemmänkin sellaiselle julkiselle yhteisölle, jossa on valvonta. Kaveriporukalla perustettu yhteisö ei välttämättä pidä suurta moraalia mutta kuitenkin jokaisella porukalla on omat sääntönsä. Sääntöihin voi sisältyä tietynlaiset käyttäytymissäännöt. 

3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?Melkein kaikki perinteiset kansalaisaktiivisuudet on saanut oman muotonsa myös verkossa kuten: äänestys, vetoomuslistat, kansalaiskirjeet, boikotit, mielenosoitukset, saarrot, lakot, graffitit ja vandalismi. Vetoomuslistat voivat olla jonkun hyvän asian puolesta mutta niillä voidaan tehdä pahaakin. Verkko on kuitenkin hyvä paikka rekrytoida, organisoida, mobilisoida ja uusien henkilöiden houkuttelu erilaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Siellä voidaan myös markkinoida ihmisille erilaisia tuotteita koska ihmiset on saavutettavissa 24/7.

Verkossa tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus voi auttaa monia ihmisiä, koska siellä voi kertoa omista huolistaan ja saada vastaus niihin. Muutamille ihmisille riittää ihan vaan se että joku kuuntelee.
ruusu87

Tässä olis pari lähdettä mut oon hukannu niiden osoitteet. Pari luuloa vahvistu niistä lähteistä.

Aivoriihi viikolle 2, case 2

Puheenjohtaja Cokis, sihteeri Skywise ja loput toimivat tarkkailijoina

Aloitettaan palaveri habbo hotellissa noin 10.50 aikaan.

1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

Roolit näkyvät siten miten itsenä kuvaa. Henkilö voi todellisuudessa olla

erilainen kuin mitä verkossa antaa olettaa kanssaihmisilleen.

-Ruusu87

Joillain foorumeilla henkilöt voivat saada erilaisia “arvoja” kyseisellä

keskustelupalstalla sen mukaan miten paljon ovat osallistuneet keskusteluihin ja

kommentoineet muiden vastauksia.

Fcebookissa yms. kavereiden määrä voi ilmaista asemaa ja roolia ja voi jopa

kertoa henkilön irl -statuksesta.

-s.maki

Vaikka on paljon nettikavereita ei välttämättä tarkoita että oikeassa elämässä

olisi paljon ystäviä

-jyrki

Messengerissä on myös tietynlaisia suhteita ja tavallaan sekin on yksi yhteisö. Sinne valitaan tietyt henkilöt, jotka ovat ystäviä oikeassakin elämässä tai tulleet tutuksi, jossain Internetissä.

Muutamat ihmiset jäävät vain Internet tutuiksi ja toiset saattavat tulla tutuksi myös oikeassa elämässä.

2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

Habbo-hotellissa näkyy siten että ei saa kiroilla -cokis

Netissä yleisesti alhaisemmat moraali ja eettisyys tasot.

moraalin rajat on netissä vähän niin ja näin.

Foorumeilla usein säännöt, joita tulee noudattaa ja voi olla myös kiellettyjä

asioita, joiden tekemisestä seuraa mahdollisesti foorumilta poistaminen. -s.maki

Kuitenkin on mahdollista, että on paikkoja missä voi kiroilla täysin mutta niissäkin on sitten tietynlainen sääntö.

Toiset voivat olla tutussa seurassa vähän varovaisempi sanoissaan ja toiset saattavat olla vieraassa seurassa suurisuisia ihmisiä. Järkevä ihminen ajattelee kuitenkin vieraassa seurassa mitä sanoo ettei tee itsestään ihan hölmöä.

3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?

Esim. adresseilla on helpompi vaikuttaa ja ehkä helpompi lähestyä ja alkaa

toimimaan anonyymiyden takia. Pystyy ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Karttapalveluita ja muita palveluita, jotka helpottavat jokapäiväistä elämää. Julkiset palvelut yhä enemmän siirtyvät Internetiin ja tavalla tai toisella nekin on yhteisöjä.

Suomalaiset Internetin käyttäjät ovat yksistään yksi iso yhteisö.

Tiedon nopeampi leviäminen ja helpompi saatavuus. Kuitenkin on erotettava fiktiot faktoista jos etsii tiedot yhteisöistä ja muualta Internetistä.

Monet vanhoista palveluista ovat siirtyneet digitaaliaikakauteen ja esim.

Verkkokaupat ovat hyvinkin menestyneitä. Internetin palvelut ovat hyödyllisiä niille, jotka eivät pääse liikkumaan kotoaan pois.

Yhteisöissä on myös se hyväpuoli, että ihmiset voivat kertoa omia huoliaan ja saada vertaistukea. Yksinäisten ihmisten ei tarvitse lähteä terapeutille kun on kuitenkin, joku joka kuuntelee.

Viikko 50

Tällä viikolla puheenjohtajan nuijaa heilutti Saku-Matti Mäki (S. Mäki) ja sihteerinä toimi Jyrki Riestola (JyrkiBBQ).

Viikko 49 (Case 1)

Kyseisellä viikolla puheenjohtajana toimi Petteri Parkkisenniemi (Giigan) ja sihteerinä Jenni Sirviö (-Ruusu87-).

Case 1 Verkkoyhteisön erityispiirteet

Miten yhteisöllisyys toteutuu verkossa?

Ihmiset voivat olla yhteyksissä toisiinsa fyysisestä sijainnista tai aikatauluista riippumatta. Yhteisöjä muodostetaan ikään, sukupuoleen, rotuun tai maantieteelliseen sijaintiin katsomatta. Laajakaistayhteydet ovat mahdollistaneet internetyhteisöjen synnyn suuressa mittakaavassa, netissä käytetään enemmän aikaa kiinteähintaisella laajakaistayhteydellä kuin minuuttipohjaiseen veloitukseen perustuvalla modeemi-yhteydellä. 

Yhteisöille on erilaisia välineitä tai tekniikoita, joiden avulla pystytään perustamaan yhteisöjä. Esimerkiksi Internetin keskustelupalstat, IRC (IRC-galleria), BBS (Bulletin Board System), CSSNs (Computer Supported Social Networks) ja MUDs (multi-user dungenos) ovat välineitä, joiden avulla ihmiset voivat kokoontua mielensä mukaan.

 

 

Millaisia erilaisia yhteisöjä verkossa on?

Yhteisöt ovat yleensä sosiaalisia kokoontumispaikkoja henkilöiden kesken, jonne kokoontuu henkilöt, joilla on jotain samanlaisuutta. He hakevat yhteisöistä, joko kumppanuutta, tukea myös se, että saa kuulua johonkin on yksi syy miksi ihmiset käyttävät yhteisöjä. Oman identiteetin piilottamista ja itsestä oppimista.

Faniyhteisöt voivat muodostua ihan jonkun ohjelman perusteella esimerkiksi Big Brother:in ja sen keskustelupalsta. Musiikkimaun mukaan tulee myös omia yhteisöjä. Siis ihmisten mieltymysten mukaisia yhteisöjä. Harraste ryhmät kuten esimerkiksi jalkapallourheilijat jne.

Poliittiset yhteisöt käsittävät jonkin asian  kannanottamista. (Feministiset ryhmät jne.) Elämäntilaan liittyviä yhteisöjä on myös paljon ja eripaikoissa Internetiä. Esimerkiksi sinkkukanavat ja yhteisöt kuvaavat elämäntilaa.

 

Mikä nämä yhdistää “verkkoyhteisöiksi”?

Yhteisössä saa olla oma itsensä tai sitten joku toinen. Siellä voi kertoa omista huolistaan ja saada ehkä vastaus niihin. Yhteisön käyttäjät haluavat tutustua toisiin ihmisiin verkon välityksellä eli verkostoitua virtuaalisesti.  Verkkoyhteisöjen välityksellä tiedonsiirto on nopeampaa ja monipuolisempaa. Käytännössä niiden kokoa ei ole rajattu säädöksin tai yhteispäätöksillä. Liittymine yhteisöön on vapaaehtoista ja sieltä voi lähteä pois silloin kun haluaa.